Mustanquun Biiperrys

Kävin lauantaina J:n ja Tuukan kanssa katsomassa Mustanquun kennelissä shetlanninlammaskoiran pentuja. En ollut kertonut kenellekään muulle siitä, että olin löytänyt mahdollisen tulevan koirani. En vain uskaltanut.. Mutta nyt voin siitä näin virallisesti ilmoittaa, että meille tulee koiranpentu! Olin ratketa siitä onnesta ja riemusta, kun sovimme kasvattajan kanssa pennun hakupäivästä. Vihdoin, pitkän odotuksen jälkeen saan kauan toivotun koirani. En voi edes sanoin kuvailla tätä onnen tunnetta.

Mustanquun Biiperrys 4vko ikäisenä.

Vaikka olen vain kerran käynyt tätä pientä ihastuttajaa katsomassa, miulla on jo ikävä sitä! Onneks ei tarvitse enää odottaa kun vajaa kuukausi.

Oon niin innoissani, että kävin lainaamassa kirjastosta reilusti lukemista. Enimmäkseen koiran koulutukseen liittyviä teoksia (yllättävää). Miun pitäis aloittaa myös pääsykokeisiin lukeminen, mutta koska ajatukset leijuu jossain ihan muualla, niin päätin antaa itselleni luvan höyrytä nyt tästä tulevasta perheenjäsenestä ja jätän pääsykokeisiin lukemisen vasta myöhemmälle.

(Biiperryksen kuvat © Mustanquun kennel)

24

Tulin vain toivottamaan pikaisesti hyvät joulut teille ihanille lukijoilleni! :)

Kirjottelen ja laitan kuvia miun uudesta kämpästä sitten joulun jälkeen. (Eli huomenna).

Kovin taiteellisia tuotoksia

Tänään oon ollut jopa ahkera. Laitoin herätyksen soimaan puoli kahdeksalta, mutta jostain kumman syystä heräsinkin kymmeneltä. 11 aikaan aloin tekemään rästitehtäviä (niitä oli vähän kertyny!) kuvankäsittely ja animaatio kurssilta. En tiedä johtuiko se opintopisteiden vähäisyyden pelosta, vai mistä, mutta jotenkin sain herätettyä uinuvan opiskeluintoni taas henkiin. Yllättävän paljon sitä ihminen pystyykin saamaan aikaan, kun vaan oikeesti yrittää.

Tässä oli tehtävänä muokata ittensä ja joku julkisuuden henkilö jonnekki tunnettuun paikkaan. 

(Tajusin just että tuossa kuvassahan on väärä päivämäärä. Vesileima sentäs on oikein. Ja miks miun naama on niin kovin vaaleanpunainen? :D)

(ja sielläkin kirjoitusvirheitä. Aijaijai)

Tässä piti tehdä mainos CampusIT:lle. Tän tekemiseen miulla meni huimat puoli tuntia. (Puoleen tuntiin on laskettu myös mukaan ideointivaihe, mikä piti myös tehhä)

Kaiken tän ahertamisen jälkeen päätin lähteä käymään kaupasta jotain hyvää itelleni palkaks hienosta työstä. Ostin sitten Liidelistä pari leipäpalaa (sieltä 'just paistetut' -hyllystä). Ja nyt kaikki ihmettelee miks palkitsen itseni leivällä? Enkä esim. karkilla/kekseillä/sipseillä/jäätelöllä jne. Noh, tämähän johtuu yksinkertaisesti siitä, kun en syö edellä mainittuja. Kun haluan palkita itteni herkuilla, ostan siis joko leipää, pähkinöitä tai jugurttia.

Mutta ahkeruus ei suinkaan lopu koulutehtävien loppumiseen. Seuraavaks aionki siivoilla täällä Mikkelin asunnossa. Miehän siis muutan perjantaina täältä pois. Laitan sit kuvia siitä miun uudesta asunnosta viikonloppuna. 

P.S En jaksa odottaa lauantaita! 

The new beginning

Miun elämässä on tällä hetkellä menossa iso "elämänmuuttumisprosessi" (miten sen järkevästi sanois), no joka tapauksessa siis elämä tulee muuttumaan tässä joulu-tammikuun aikana: on muuttoa, paikkakunnan vaihtoa, koulun lopettamista, työn aloittamista jne. (Tää tietää kauheeta paperisotaa. Aarh D:) Paljon hommia siis. Tulen kyllä kirjottamaan tästä "prosessita" aivan varmasti tänne blogiin. :D

Päätinpä uudistaa tän bloginki nyt tässä samassa rytäkässä sitten, eli poistin mielestäni tyhmät ja vanhat kirjotukset. Toki jätin osan, ettei tää ois ihan täysin tyhjä bloginen. Uudistin myös ulkoasua siten, että tein uuden bannerin ja sijoitin ennen tuossa sivussa olleet asiat (miun profiili, kävijalaskuri, edelliset postaukset, kysely jne.) sivun alalaitaan. Kirjotin myös tuon About Blog ja About Me -sivut (mitkä on tuossa bannerin alapuolella ja tän tekstin yläpuolella) nyt viimein valmiiks! Lisäks muutin nää blogitekstin silleen, että blogi näyttää yhen postauksen kerrallaan, mut edellisiä pääsee lukemaan sivun alalaidassa sijaitsevasta edelliset postaukset -listasta (tai ihan vaa klikkaamalla sitä nappia "edellinen kirjoitus"). 

Mutta se siitä new beginningistä, eli oli miulla ihan asiaakin: nimittäin kuvia viime viikonlopusta. Lisään nää vasta nyt tänne, ku olin jättäny kamerani kotiin, kun lähin Mikkeliin.

Leivottiin viikonloppuna siskon ja äitin kanssa joulupipareita! Saatiin leipoessa siskon kanssa idea, että me halutaan koristella näitä pipareita, joten eikun kauppaan hakemaan tarvikkeita.

Leivoin tuollaset kirjaimet mistä muodostu "Tuukka". Innoissani menin sitten Tuukalle esittelemään miun hienon teoksen, mutta sitä tais kiinnostaa siinä vaiheessa enemmän autoon hankittu uusi akku. D:

Tuo H♡T tuli ihan vahingossa tuonne taustalle, mut se sopii kyllä hienosti tähän kuvaan. Aika lällyä kylläkin, mutta :DD 

Nyt pitää taas tästä lähteä nuita paperihommia tekemään. Ai hitsi mie inhoon näitä kaikenmaailman lomakkeiden täyttöjä..

Videosönkötykset part1

Kyllä! Luitte aivan oikein. Laitoin tänne tän blogin kaikista ensimmäisimmän videon, missä yritän kertoilla kuinka miun hiukset lyheni 5cm viikonlopun aikana. En osaa käyttää webbikameraa, enkä videonmuokkausohjelmaa, ni siitä syntyy tällästä shaissee sit. Teitä on varoitettu. 

Tadaa:

Haluutteko lisää näitä videosönkötyksiä? (en tykkää käyttää sanaa postaus, ku vihaan sitä sanaa)

Perheenlisäys haaveita

En unohda sitä päivää koskaan, kun rakas shetlanninlammaskoirani Riksi kuoli noin 4 vuotta sitten. Syksyinen iltapäivä vuonna 2009. Olin koulun liikuntatunnilla kun sain äidiltä puhelun, että rakas koirani oli lähtenyt taivaaseen. Silloin tuntui, että en pääse siitä ikinä yli. Riksi oli ollut miulla todella pitkään, se oli miun oma ihana koiralapseni, vaikka Riksi olikin vanha, jo 15 vuotias. Päätin silloin, etten ikinä ottaisi enää shetlanninlammaskoiraa.

Riksi vuonna 2008

Tänään olen kuitenkin toista mieltä. Olen ollut aikeissa hankkia koiran jo vuoden ajan. Olen mietiskellyt eri rotuja spanieleista chihuahuaan, mutta tuntuu ettei mikään rotu oikein sovi juuri minulle. En uskaltanut edes ajatella ottavani shelttiä, välttelin koko ajatusta.

Kesällä vastoin periaatteitani aloin miettimään shetlanninlammaskoiraa rotuna. Googletin tietoa rodusta. Rotu oli kuin tehty minulle ja olihan minulla todella monen vuoden kokemuskin juuri sheltin kanssa elämisestä. Riksin kuoleman jälkeen olin vältellyt niin hyvin kuin mahdollista koko rotua. Jos kadulla tuli sheltti vastaan, en katsonut sinne päinkään. Jos törmäsin netissä sheltin kuvaan, suljin ikkunan niin nopeasti kuin mahdollista. En olisi kestänyt sitä.

Loppu kesästä päätin hankkia itselleni sheltin. Selailin netistä shelttien kuvia ja googletin kenneleitä. Minulla oli jo rahat kasassa koiran hankintaa varten, olinhan säästänyt jo vuoden ajan. Muutin kuitenkin Mikkeliin ja koirahaaveet saivat jäädä vähäksi aikaa. Olin surullinen.

Nyt olen kuitenkin muuttuvan elämäntilanteeni takia valmis ottamaan koiran ja aionkin ottaa sen. Minulla on aivan hirvea koiravauvakuume tällä hetkellä ja odottelen, että sopiva kasvattaja löytyisi ja saisin vihdoin itselleni ikioman shelttivauvan. 

P.S Miulla ois jo nimikin valmiiks keksitty :D